Perhekodissa tehtävä työ painottuu arjen jakamiseen yhdessä aikuisten ja perhekotiin sijoitettujen lasten kanssa. Tarvittaessa tuetaan myös lapsen biologista perhettä ja autetaan heitä saavuttamaan omat tavoitteensa.
Perhekoti Villa Anita sijaitsee omakotitaloalueella Helsingin Tapanilassa. Talo on valmistunut vuonna 2022 ja tilat ovat viihtyisät.
Talo on valmistunut vuonna 2022 ja tilat ovat viihtyisät. Alueella sijaitsee useita kouluja ja erinomaiset liikenneyhteydet mahdollistavat opiskelun myös hieman kauempana.
Harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset ja perhekoti käyttää alueen palveluita usean kerran viikossa. Lähellä on Tapanilan Erän tarjoamat harrastustilat, Malmin jäähalli, Malmi Talo, Falkullan eläintila, useita uimahalleja ja kirjasto.
Perhekoti sopii myös allergiselle lapselle, sillä perhekodissa ei ole kotieläimiä.
Tällä hetkellä perhekodissa on vapaana kaksi paikkaa. Paikka sopii erinomaisesti kouluikäisille sisaruksille.
Olen Taina Riipinen perhekodin vastuuhenkilö ja asun perhekodissa yhdessä lasten kanssa.
Olen valmistunut sosiaalikasvattajaksi vuonna 1992 ja työskennellyt lastensuojelun eri tehtävissä Vaasan kaupungilla yli kymmenen vuotta. Minulla on kokemusta myös ammatillisen perhekodin toiminnasta vuosilta 1994–2012. Työn ohella olen opiskellut sosionomiksi (2007), työnohjaajaksi (2009), johdon työnohjaaja Master-CSLE® pätevyys ja valmentaja (2013) sekä ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (2021).
Vuodesta 2009 lähtien olen toiminut päätoimisena yrittäjänä, erilaisissa työyhteisöjen kehittämisprojekteissa sekä työnohjaajana. Keskeinen painopiste on ollut lastensuojelussa. Asiakaskuntana ovat olleet vaativat erityistason yksiköt, lastensuojelun yksiköiden johtajat/johtoryhmät, lastensuojelulaitokset, ammatilliset perhekodit ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyötä toteuttava henkilöstö koko Suomen alueella.
Olen järjestänyt 11 vuotta opintomatkoja lastensuojelun ammattilaisille yhteentoista maahan Euroopassa vuosina 2008–2019. Viimeisin matka oli 2019 Islantiin. Vahvuuteni on monipuolinen kokemus, laaja verkosto, sitkeys ja erinomainen kyky organisoida arkea yllättävissäkin tilanteissa. Tämä kaikki näkyy arjessa siten, että esiin tuleviin ongelmiin ei juututa vaan asiat hoidetaan viipymättä, parhaalla mahdollisella tavalla.
Perhekodissa tehtävä työ painottuu arjen jakamiseen yhdessä aikuisten ja perhekotiin sijoitettujen lasten kanssa. Tarvittaessa tuetaan myös lapsen biologista perhettä ja autetaan heitä saavuttamaan omat tavoitteensa. Toimintaperiaatteiden keskiössä ovat seuraavat viisi kohtaa.
Perhekodissa arvostetaan kaikkia siellä asuvia, perhekodissa työskenteleviä sekä siellä vierailevia henkilöitä. Arvostava toimintakulttuuri näkyy arjessa myös siten, että ketään ei arvostella negatiiviseen sävyyn. Jokaisella on oikeus omaa yksityisyyteen ja samalla velvollisuus kunnioittaa myös muiden yksityisyyttä. Annetaan tilaa kehittyä ja kasvaa. Sallitaan virheiden tekeminen ja niistä myös oppiminen.
Varmuuden tunnetta yhteisössä vaalitaan; perhekodissa luodaan ja ylläpidetään turvallista arkea. Kaikilla on vahva tunne siitä, että tiedostetaan se, mikä on sallittua ja mikä ei ole sallittua. Epävarmuuden tunne minimoidaan perusasioiden suhteen kuten ruoka, lepo, oma yksityisyys jne. Kaikilla on velvollisuus sitoutua yhteisesti sovittuun. Aikuiset ovat esimerkkejä siinä, että mikä luvataan, niin se pidetään.
Autonomian tunne ja vaikutusmahdollisuus itseä koskevissa asioissa oman ikä tason mukaisesti siten, että se on turvallista ja ei vaaranna kehitystä tai terveyttä. Perhekodissa asuvia lapsia ja nuoria kannustetaan vaikuttamaan asioihin koskien heidän arkeansa. Kaikilla perhekodissa asuvilla sekä siellä työskentelevillä on velvollisuus kunnioittaa jokaisen autonomian tunnetta.
Perhekodissa vaalitaan turvallisuuden tunnetta ja jokainen saa olla oma itsensä, pelkäämättä sitä, että joutuu kiusatuksi tai muuten väärällä tavalla kohdatuksi. Turvallisuuden tunnetta vahvistetaan siten, että kaikki osallistuvat yhteiseen keskusteluun siitä, mitkä asiat vahvistavat jokaisen turvallisuuden tunnetta? Perhekodissa asuvien ja siellä työskentelevien velvollisuus on vahvistaa päivittäin turvallisuuden tunnetta oman toimintansa kautta.
Perhekodin säännöt perustuvat siihen, että kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti. Asiat osataan ja halutaan perustella. Jokaisella perhekodissa asuvalla tai siellä työskentelevällä on velvollisuus toimia kaikkia kohtaan reilusti ja rehellisesti.
Perhekodin keskeinen toimintaperiaate on noudattaa arjessa, näitä edellä mainittuja viittä kohtaa, kaikkien tahojen kanssa. Se velvoittaa kaikkia osapuolia toimimaan siten, että nuo viisi kohtaa vahvistuvat. Huolimatta siitä, että toisinaan käsitellään kipeitä ja vaikeita asioita.
Toimintaperiaatteena on vahva ratkaisukeskeinen ajattelu. Virheiden tai syyllisten etsiminen ei ole keskeistä, vaan nykytilanteen arviointi ja toiveikkuus paremman tulevaisuuden osalta.
Perhekodissa aikuinen on läsnä ja siellä on sallittua kaikenlaiset tunteet. Tunteiden tunnistamista ja nimeämistä harjoitellaan ja myös keinoja rauhoittaa omaa mieltä ja päästä ikävistä tunteista eroon. Työvälineinä voidaan käyttää satuja, kuvataide/elokuva/kirjallisuusterapian keinoja.
Perhekodissa asuu lasten kanssa perhekodin vastuuhenkilö Taina Riipinen. Lisäksi perhekodissa työskentelee sosionomi 40 % työajalla ja lähihoitaja 60 % työajalla. Sairaanhoidosta ja lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja työskentelee tuntityöntekijänä viikoittain. Aikuiset eivät vaihdu ja heillä jokaisella on turvallinen, kiinteä suhde perhekodin lapsiin.
Perhekodin arkea rytmittää säännöllinen päivärytmi, koulu ja siihen liittyvät tehtävät sekä harrastukset. Jokaisella lapsella on hänelle mieleiset harrastukset. Tällä hetkellä perhekodin harrastuksiin kuuluvat joukkuevoimistelu, ratsastus, nyrkkeily, jääkiekko ja Tapanilan vapaapalokunnan nuoriso-osaston toiminta. Perhekodin toimintakulttuuriin kuuluu mökkeily, yhteiset retket ja matkat sekä erilaiset kulttuuritapahtumat.
Perhekodin aikuisilla on monipuolinen työkokemus lastensuojelun parista, ja he ovat sitoutuneita siihen elämäntapaan, jota perhekoti työnä edellyttää.
Laatu näkyy arjen pienissä asioissa, jotka eivät ole mitattavissa, mutta, jotka jättävät jäljen ja merkityksen jokaiseen perhekodissa asuvaan lapseen. Perhekodissa asuu ainoastaan sijoitettuja lapsia, joten heidän ei tarvitse kilpailla aikuisen huomiosta. Kohtaaminen, kuuntelu ja lapsen kanssa tehtävä yhteistyö tapahtuu siten, että hän kokee tulleensa kohdatuksi hyvällä tavalla ja hänen asiansa on tärkeä.
Laadukkaaseen huolenpitoon kuuluu kotona, hyvistä raaka-aineista tehty kotiruoka. Perhekodissa leivotaan ja valmistetaan ruokaa yhdessä myös lasten kanssa. Turvalliset säännöt ja rajat. Perhekodissa noudatetaan ikärajoja ja aikuinen vastaa siitä, että turvallisuuden tunne on vahva kaikissa tilanteissa. Laatua on myös perhekodin aikuisten kyky ja halu tehdä yhteistyötä lapsen biologisen verkoston kanssa. Lasta tuetaan pitämään yhteyttä vanhempien, sisarusten, isovanhempien sekä muiden lapselle merkityksellisten ihmisten kanssa.
On inhimillistä myös se, että aikuinenkin voi olla väärässä. Ihmissuhteet eivät perustu siis vallankäyttöön tai valta-asemaan. Tavoitteena on itseohjautuvuus, että lapset/nuoret toimivat omasta halusta eivätkä̈ pakosta. Perhekodissa lapset ja aikuiset elävät yhteistä̈ arkea. Siihen kuuluu suuri määrä oikeuksia ruuan, siisteyden ja yleisen viihtyvyyden suhteen.
Oikeuksien rinnalle kuuluu myös velvollisuus huolehtia omasta ja muiden viihtyvyydestä ja antaa oma panos yhteisen viihtyvyyden saavuttamiseksi. Toimintakulttuuri arjessa on vastavuoroinen ja aikuisen tuella opetellaan arjessa tarvittavia taitoja, siivouksen, hygienian ja ruuan valmistuksen suhteen. Perhekoti noudattaa näitä viittä kohtaa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa ja vuorovaikutuksessa lapsen/nuoren biologisen perheen ja lähiverkoston kanssa.